18.04.2020
Alustus:
Katsoin Yle Areenasta dokumenttisarjan: Verta, hikeä ja t-paitoja.
Sarja keskittyi neljään suomalaiseen nuoreen, jotka pääsivät seuraamaan miten pikamuotia valmistetaan, ja missä oloissa.
Katsottuani sarjan se herätti aika surullisia tunteita itsessäni.
Olen yrittänyt olla ostamatta pikamuotia pitkän aikaa, mutta olen elänyt siinä käsityksessä, että mitä kalliimmalla esimerkiksi nahkaa ostaa niin se tuotetaan paremmissa oloissa. Todellisuus oloista missä ihmiset työskentelevät oli aika shokeeraavaa.
Ensimmäiset jaksot käsittelivät puuvillaan tuotantovaiheita. Nuoret laitettiin keräämään, kuivaamaan, värjäämään puuvillaa.
Olen joskus hieman perehtynyt puuvillan tuotantovaiheisiin, ja niiden vaikutuksesta luontoon, mutta yllätyksenä tuli että puuvillatuotannon takia maailman 4. suurin järvi (Aral) kuivui.
Samaan aiheeseen kuuluvat faktat myös shokeerasivat.
Esimerkiksi:
Yhteen t-paitaan menee 2700 litraa vettä.
Yksiin farkkuihin 10 000 litraa vettä (yksien farkkujen vesimäärällä ihminen pärjää 10-vuotta).
Mielestäni myös palkka mitä ihmiset tienaavat pitkistä päivistä kuumassa, epähygieenisissa ja terveydelle vaaraksi olevissa paikoissa oli järkyttävää. Varsinkin se että raha ei riitä elämän perus edellytyksiin.
Palkat mitä ihmiset tienaavat päivässä euroina:
-Puuvillapellolla työskentelevä 3e/pv
-Puuvilla kuivaamo naiset 4e/pv ja miehet 5e/pv
(jaksossa perusteltiin palkkaeroa miesten ja naisten välillä siten että miehet tekevät fyysisempää työtä ja jaksavat kantaa suurempia määriä kun naiset).
-Puuvilla värjäämö 7e/pv
Luomupuuvilla:
Jaksoissa käsiteltiin myös luomupuuvillan tuotantoa.
Luomupuuvilla eroaa normaalista puuvillasta siten että:
- ei käytetä kemikaaleja.
-käytetään siemeniä, mitä ei ole muunneltu geneettisesti.
-tämän takia monia etuja ihmisille ja ympäristölle.
Luonnonmukainen tekstiilivärjäys:
- Ei käytetä kemikaaleja, käytetään kasvien lehtiä ja marjoja värin saamiseksi.
-Valitettavasti saatavilla pieniä määriä.
- Ei voida vastata kysyntään tai massatuotantoon.
Nahan valmistus:
Käsitellään paljon kemikaaleilla ja rikkivety yhdiste pahimmasta päästä, vaarallista ihmisen terveydelle.
Tehtaalla ei ihmisillä ollut suojavarusteita, mutta vaikutti että ihmiset eivät olleet edes tietoisia vaaroista.
Värjäämöissä ja tällä tehtaalla kun kysyttiin työnjohtajilta mitä vaaroja liittyy töihin niin vastauksen taso oli: "kausi-influenssa"
Seuraavaksi mentiin nahkaompelimoon, itseäni järkytti se että kaikki tehtiin urakkapalkalla. Eli jos et saanut nahkalaukkua valmiiksi niin ei rahaa.
Viimeiset jaksot käsittelivät isompia tuotanto tehtaita missä valmistetaan pikamuotia. Oli järkyttävää kun tehtaan ulkopuolella oli lappu missä luvattiin työntekijöille järkevän pituiset päivät ja hyvät työolot, mutta töissä oltiin silti 10-11h ja ruokataukoakaan ei keretty pitämään kunnolla koska oli päästävä päivän tavoiteeseen.
Stressi ja nopeus työstä oli myös ajatuksia herättävää. Oletus on että kaksi ihmistä valmistaa päivässä yli tuhat tuotetta.
Viimeiset jaksot käsittelivät isompia tuotanto tehtaita missä valmistetaan pikamuotia. Oli järkyttävää kun tehtaan ulkopuolella oli lappu missä luvattiin työntekijöille järkevän pituiset päivät ja hyvät työolot, mutta töissä oltiin silti 10-11h ja ruokataukoakaan ei keretty pitämään kunnolla koska oli päästävä päivän tavoiteeseen.
Stressi ja nopeus työstä oli myös ajatuksia herättävää. Oletus on että kaksi ihmistä valmistaa päivässä yli tuhat tuotetta.
Palkka pävältä oli alle 5e.
Miten itse voin vaikuttaa tai tehdä parempia valintoja?
Jaksoissa tuli ilmi että made in lapun sijasta voitaisiin alkaa käyttää QR-koodia vaatteissa, josta näkisi oikeasti olot missä työskennellään, mielestäni se olisi todella järkevä ratkaisu.
Aion jatkossa kiinnittää huomiota enemmän sertifikaatteihin mitä vaatteissa on. esimerkiksi Gots-sertifikaatti, joka tutkii tuotannon vaiheet alusta loppuun.
ja OEKO-TEX- ei kuluttajalle vaarallisia aineita.
Sitten asia mitä en ole miettinyt ovat omat vaatteeni, kaikki mustia. dokumenttisarjaa katsoessa tuli ilmi että on ekologisempaa käyttää vaaleita tekstiilejä, koska niiden käsittely ja värjäys on parempi luonnolle.
Minua kiinnostaisi ostaa luonnonmukaisesti värjättyjä tekstiileitä, jos tuotantoa saataisiin laajemmaksi.
Mielestäni ratkaisuna ei ole boikotoida nahkan ostoa, koska jos kukaan ei osta sitä niin ihmiset eivät saa palkkaa.
Aion jatkossa perehtyä paremmin ostamiini tuoteisiin, ja mahdollisesti jos elämäntilanne joskus sallii niin liittyä järjestöihin jotka ehkäisevät lapsityövoimaa ja ihmisten työtä epäinhimillisissä olosuhteissa.
Olisi myös hyvä saada ihmisten tietoon, jotka näitä töitä tekevät niin terveyshaitat, ja saada asianmukainen suojavarustus työoloihin.
Sarja on shokeerannut monet meistä katsojista ja se varmasti on yksi sen tarkoituksistakin. Sinut se laittoi pohtimaan omia kulutustottumuksia. Olit pohtinut ratkaisukeskeisesti mitä konkreettisiä toimia voit tehdä, että saisit paremmin selville millaisissa oloissa ja miten tuotteet on valmistettu, jotta voisit tehdä eettisemmän ostopäätöksen. Pienistä teoista muodostuu lopulta isoja muutoksia, näinhän se on. Kiitos Maria.
VastaaPoista